Hills have eys 2 ja i have fear kolmonen.

No olipahan leffa toi kolmosen Hills have eyes 2.
Jos olisin kotonani ja avomieheni seurassa ilman muita pelkotiloja, niin ei toi ois ees pelottanu.
Mutta, olen yksin kakskerroiksessa 240 neliöissä omakotitalossa, jossa on iso pimeä ullakko, pihalla rantasauna, maakellari eikä tietenkään naapureita ihan vieressä. Toisekseen, vanhempani ja pikkuveljeni ovat 11 tuntia kestävällä lennolla matkalla Suomeen just nyt ja ne tilanteet stressaa mua aina.
Joten ei tarvinnu kovin kummoinen leffan olla, jotta mulla ois pupu pöksyssä ja mieli ties missä. Mitä jos täälläkin asuu noita mutantteja jotka repii mut kappaleiks yön aikana? shit no.

joo.. stressimittari on tällä hetkellä aika korkea, yleensä kun ne on tulossa/menossa lennolla niin hörppään mukavasti viiniä ja menen nukkumaan. Nyt viini ei maistu. Eikä ilmakuivattu kinkkukaan. Eikä edes jäätelö! Vaikka ostin sekä Mars että Daim jäätelöt.

Rakkaat vanhempani ja pikkuveljeni tulevat tosiaan huomenna piiiitkältä matkaltaan ja tulin jo päivä ennen heitä "kotiin". Siis heidän kotiin, vaikka onhan se aina myös minunkin koti. He ovat kotona puol 12 maissa, joten ajattelin yllättää heidät ja tein pikkupurtavaa päiväkaffeille:

 EN kyennyt vastustamaan kiusatusta ja laitoin tottakai PARSAKAALIA joukkoon :D
Kyseessä siis kinkku-juustopiiras parskaalilla!
Pikkuveli lupas maistaa mun parsakaalia uunissa! Uskomatonta, 13 vee poika! So proud <3

Tarkoitus olisi vielä tehdä persikkarahka-kääretorttua, mutta väsymykseni ja stressitilani vuoksi, päätin jättää sen aamun, vaikkakin se olisi varmasti ollut paremman makuinen, jos oisin tehnyt sen jo tänä iltana. No mut en minäkään olen mikään wonderwoman. Oon muutenkin ollu ahkera tänään. Siivosin jopa auton. Imuroin, pesin pölyt ja liat, pitäähän se palauttaa vanhemmille hyvässä kunnossa, jotta saa sen toistekin 5 kuukaudeksi lainaa :D

Nyt taitaa hyppiä stressihöpötykset niin laidasta laitaan, että olisi kaikkien kannalta parempi, jos menisin nukkumaa. Pakko laittaa yöks hälytysjärjestelmä päälle, en haluu herätä aamulla joku hill have eys otuksen vieressä. täälläpäinkin kun näitä vuoria on.

Parsakaali.

Kyllä, se vihreä kukkakaalin serkku. Kukkakaalista olen aina tykännyt, varsinkin haudutetusta, mutta tämän vihreän serkun olen löytänyt vastikään ja en kyllä aio luopua! Hehkutin tätä jo muutama kirjoitus taaksepäin ja hehkutus jatkuu vaan! Siis miten voi olla parsakaali HYVÄÄ!!!! huhuh. Ja terveellinenhän se on kuin mikä! Tässä wikipediasta ja parsakaali.fi:n (ihanaa, sillä on oma sivukin!!) sivuilta napattuja tietoja:

• tuore parsakaali sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia, fosforia ja K-vitamiinia, muihin kasviksiin verrattuna paljon proteiineja sekä 3,3´-diindolylmentaalia, jolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia
• monikäyttöinen ruoanlaitossa, voi käyttää mm.gratiineissa, wokeissa, piiraissa, keitoissa, lisukkeena
• on kevyt ruoka-aine, sillä sisältää vain 24 kaloria/100g

namnamanamnam ku on hyvää!!! ja eikä siinä kaikki. Mä oon nyt hurahtanut myös kesäkurpitsaan. Pilkoin sitä tänään parsakaalin kaveriksi uuniin, maustoin suolalla, öljyllä ja grillausmausteaineella ja lopputulos oli mitä mahtavin makuelämys. Julistauduin jo parsakaalin lähettilääksi ja aion tuputtaa sitä jatkossa kaikille :D heheh. tässäpä vielä kuva kaveruksista ennen uunia:

Ja lopputulos lautasella, jossa oli kanan rintafilee(kastikkeella ja mozzarellajuustolla), riisiä, salaattia ja parsakaalia sekä kesäkurpitsaa :))

Ollaan menossa viikonlopuksi vanhempieni luokse ja minusta tuntuu,että vanhemmille on aika kertoa...parsakaalin salatusta mausta :)

Rakkaita ystäviä ja hyvää ruokaa.

Olipas hyvin erilainen tiistai eilen!
Rakas ystäväni K.pyysi minut lauantaina ulos syömään. Valitettavasti aikataulumme menivät taas kerran ristiin, niin kuin aina enkä tietenkään päässyt, koska oli yön töissä. Molempien yllätykseksi, saatiin kuitenkin sovittua kummallekin sopiva päivä ja aika: tiistaina klo 19.15 Amarillo.
No lopulta päivä meni aamupäivällä siivotessa, lenkillä käydessä ja sit hain K:n töistä ja istuimme hetken hänen luonaan viiniä hörpätessä. Auto jäi vieraspaikalle ja matka jatkui 12 cm koroissa kävellen. Miten ihanaa olikaan vaihtaa kuulumisia rakkaan ystävän kanssa! Ollaan tunnettu nyt 6 vuotta ja mikään välimatka ei tule ikinä olemaan ystävyytemme tiellä.
Amarillossa tilasin alkuruoaksi Coleslaw salaatin ja pääruoaksi Amarillon chiliviikon kunniaksi Chili Steakin mediumina. Ja punkkua tottakai.

Jälkkäriä emme enää ottaneet, aika täysi olo oli nimittäin tämän jälkeen :)

Kello oli jo yli kymmenen kun K:n avomies haki meidät Amarillosta ja heitti mut toisen hyvän ystäväni luokse yöksi. M on myöskin minulle erittän rakas ystävä. Minä taisin viinihiprakassa vinkua baariin, koska halusin tanssia, mutta onneks M piti tiukan linjan ja mihinkään ei lähdetty. Kiltisti nukkumaan vaan! :)

Että sellainen tiistai.

Kuhaa smetanalla, mmmm.

Sain eilen sähköpostia avomieheltäni, jossa oli pyyntö ja tarkka ohje sen toteuttamiseen.

Eli tässä on nyt neuvottu kädestä pitäen, miten kala tulisi hänelle valmistaa. Ihan kun en ois osannu! Hyvällähän hän sitä tarkoitti, mutta ensilukaisun jälkeen suutahdin, pahasti särähti korvaan "onks liian haastava?" SIIS TÄH. Minä, joka pidin tuota lähinnä ruoan lämmittämisenä, pitäisin tätä haastavana? No ei todellakaan ollu, vaan oli suhteellisen nopeaa ja erittäin hyvää! Ton ohjeen perusteella, suosittelen kuhaa smetanalla muillekin, namsnams!

Ja miten maukkaita parsakaalit ovatkaan! Sopivasti suolaa, öljyä, vuokaan ja uuniin!

Hoitokoirani Osku!

Keskiviikkoillasta lähtien meillä on ollut hoidossa pikkuruinen koira, Venäjän toyterrieri tai nykyisin pelkästään Venäjäntoy.

Rotu on luonteeltaan hyvin seurallinen, eloisa ja iloinen. Ja hyvin hellyydenkipeä, ja toi on niin totta!! Aina kun se katsoo isoilla ruskeilla silmillään minua ja "hymyilee" niin ei sitä voi vastustaa, se on niin suloinen!!!

Osku (Oskar) on osoittautunut hyvin tottelevaiseksi, aktiiviseksi, kiltiksi koiraksi (jos niin voi sanoa?). Tykkää kovasti ulkoilusta mutta vielä enemmän siitä, että joku leikkii sen kanssa. Ja rapsuttaa :)

Valitettavasti sunnuntaina tämä ihanuus lähtee meiltä omaan

kotiinsa :( onhan se harmi, mutta saadaan me Osku varmasti joskus toistekin hoitoon :)

Nyt me lähdetään Oskun kanssa lenkille!!

Ma-to, no life.

Maanantai.
Tyhjääkin tyhjempi kotipäivä tekemättä mitään. Tylsää. Todella tylsää.

Tiistai.
"Huomenna nukun todella pitkään" sanoin eilen. Uni loppui klo 9.00 ja vaikka kuinka yritin jatkaa unia, nothing, noustava oli. Tämäkö oli se pitkään?
"Kirjoitan koko päivän esseetä" sanoin aamusta avomiehelleni. Vale, istuin klo 11 autoon ja lähin kaupunkiin ystäväni luokse kahville. Palasin kotiin viiden maissa. Essee? No, se ei ainakaan edistynyt millään tavalla. Mutta ostin sarjan 24 kolmannen tuotantokauden.

Keskiviikko.
"Herätä minut puoli seitsemältä", sanoin puolin kuudelta. Lopputulos: "Mitä sä teet? Anna mun nukkua, mulla on herätyskello puol kaheksalta".
8.15 istuin autoon ja ajoin töihin. Päivä oli 17 aikaan pulkassa ja suuntasin ystäväni luokse hakemaan hänen koiraa meille hoitoon. Ribsit uuniin, ja kävelylle Oskun kanssa.

Torstai.
Nyt on pakko sanoa, että tänään olen kirjoittanut vihdoin ja viimein sitä esseetä. Tai no, sain luettua sen kirjan loppuun, josta se on kirjoitettava JA tehnyt paljon muistiinpanoja, edessä ois "enää" ajatuksen kokoaminen ja esseen naputtaminen koneelle. Niiin.
Oskun kanssa ollaan käyty mooonet kerrat pihalla. Oon juonu paljon kahvia. Ja nyt varmaan ois korkea aikaa naputtaa essee.

Ciao.

ps. tässä osku

pikkuinen bambi saa oman postauksen, kunhan esseeltäni ehdin :)

Promokeikkoja pitkästä aikaa!

Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana 32 promokeikkaa. Se tekee 2,66 keikkaa kuukaudessa. Pääkaupinkiseudulla promoottorille luku on varmasti naurettavan vähän, mutta näin Joensuun aluelle, se on oikeestaan jo aika hyvin!

Ennen Thaimaan reissua tein Remingtonin keikan Kuopiossa ja Thaimaan reissun jälkeen olen pitänyt hiljaiseloa työmarkkinoilta. Mitä kauemmin olin pois työelämästä, sitä vaikeammalle tuntui siihen palaaminen. Eräänä iltana mun puhelin soi, kyseessä oli eräs promofirma, joka oli kuullut, että teen keikkoja ja olin saanut suosituksen toiselta konsulentilta. Nyt ois mulle pari Dolce&Gabbanan sekä Bruno Bananin miesten tuoksujen esittelyä tiedossa, jos kiinnostaa. Miten siinä voi kieltäytyä? Ei mitenkään. Tottakai otin keikat innolla vastaan, lueskelin materiaalit, opettelin tiedot ulkoa, mietin vaatetuksen, meikit, kynnet, tukan, olemuksen, kaiken valmiiksi. Kunnes koitti päivä ennen keikkaa ja mulle iski ihan hirvee paniikki. Mitä jos mä en osaa enää? En oo tehny ainuttakaan promoa 2,5 kuukauteen! Voisinkohan tulla kipeeks nyt äkkiä? (Työmoraalini ei tosin sellaista sallisi), tai tai tai, ihan mitä vaan, en haluu. Miks otin keikan jne. mieheni sai siis aiheesta kuulla paljon.

Nyt kun molemmat keikat ovat ohi, voin helpotuksella sanoa: IHAN TURHAAN STRESSASIN!!! Keikat meni hyvin, sain hyvää palautetta, minulla oli mukavaa, jopa hauskaa, joten peloistaan on vaan päästävä yli ja liian pitkiä taukoja ei saa tehdä, kaikki on helpompaa kun sen tekee usein :)

Nightwishia ja pilkkimistä

En ole koskaan ollut erityisemmin Nightwish fani, mutta kun muistaakseni marraskuussa P. ehdotti Joensuun Areenalle keikalle menemistä, lupauduin lähtemään. Koska emme asu kaupungissa, päätimme ottaa hotellipaketin.

Keikka oli siis perjantaina ja tää onkin ollut aivan mahtava viikonloppu. Aamupäivän kulutin kodin siivoukseen ja laittautumiseen, kun P. tuli töistä, ajoimme kaupunkiin ja hotellille. Ystäväparsikuntamme liittyi seuraamme ja seiskan maissa menimme Amarilloon syömään. Tilasin naisellisen miehekkään Rockefeller ribs annoksen, joka on:Tuhti puolen kilon annos BBQ-kastikkeella maustettuja porsaan ribsejä lankulla, Fajita Magic -maustettuja ranskalaisia, dippeinä blue cheese -kastiketta ja jalapeño-valkosipulimajoneesia. Ja oli  muuten hyvää! Huh. En valitettavasti älynny ottaa kuvaa annoksesta, kaveri itse asiassa otti puhelimen kamerella, mutten ole saanut sitä vielä käsiini.  Amarillon jälkeen matka jatkui hotellihuoneeseen skumpalle ja siitä taksilla Areenalle ja Nightwishin keikalle

Keikkka oli sinänsä  ihan jees, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Nightwish ei oo Nightwish ilman Tarjaa. Ja käsittääkseni Anette käyttää aika paljon taustanauhoja, ett, no ei siitä enempää :) Ilta jatkui Bepopin puolelle. Kuvia- ei edelleenkään, en ole vielä sisäitänyt että niitä tulisi ottaa joka paikasta ;)

Tänään on ollu mahtava päivä. Käytiin nimittän PILKILLÄ!!! Ilma oli raikas, aurinko paistoi, korvapuusteja, mustaherukkamehua ja kahvia :) + iiihan vähän konjakkia lämmikeeks.

Sellaista täällä maalla!